Ajankohtaista

Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajille esiteltiin vaihtoehtoisia sote-malleja

Etelä-Pohjanmaan kunnat pyrkivät eteenpäin sote-yhteistyössään, ja maakunnassa on lähdetty hakemaan vaihtoehtoisia malleja sen varalle, että hallitusohjelman mukainen sote- ja maakuntauudistus ei etenisi suunnitellusti.

− Vaihtoehtojen selvittely ei ole hallitusohjelman mukaisen sote-uudistuksen tavoitteiden vastaista, vaan tarkoituksena on saada aineistoa myös sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelulle, muutosjohtaja Harri Jokiranta tähdentää.

Perlacon Oy:n Arto Alanko ja Eero Laesterä ovat kehittäneet Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen kuntajohtajafoorumin toimeksiannosta vaihtoehtoehtoisia sote-etenemismalleja, joiden tarkoituksena on osoittaa mahdollisuus lisäsopeutukseen, jotta verorahoituksen kasvutarve kevenisi. Malleja esiteltiin kuntajohtajafoorumille torstaina 14.2.2019.

Perlaconin selvityksen lähtökohtina ovat arviot tulevaisuuden kehityskulusta. Nämä skenaariot perustuvat Etelä-Pohjanmaan maakunnan tulevaisuuden haasteisiin, kuten väestörakenteen muutokseen, kuntatalouden tasapainon heikkenemiseen, palvelutarpeen kasvuun ja sote-henkilöstön rekrytoinnin vaikeutumiseen.

− Näistä syistä johtuen on perusteltua tutkia nykytilan jatkamisen tai maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisen ohella myös muita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja sote-uudistuksen toteuttamiseksi, Laesterä sanoo.

Sote-palvelujen rahoitustarve kasvaa Etelä- Pohjanmaan alueella vuodesta 2020 vuoteen 2030 noin 300 miljoonaa euroa. Suurin kuntakohtainen kasvu tulee Seinäjoelle (4,6 %) − johtuen voimakkaimmasta ikääntymisestä tarkastelujakson loppuvaiheessa. Pienintä kasvu on Kuortaneella (2,1 %). Tarveperusteinen muutos vaihtelee kunnittain väestörakenteen mukaisesti hyvin paljon. Samaan aikaan kuntien verorahoituksen kasvun kehitys on arvioitu olevan noin 275 miljoonaa euroa.

− Tämä tarkoittaa sitä, että soten palvelujen rahoituksen jäädessä kuntien vastuulle muuttuva verorahoitus ei riittäisi kattamaan edes sote-palvelujen kasvua. Maakunnan alueen kunnista oma verorahoitus riittäisi kattamaan sote-kustannusten nousun edes osittain vain Evijärvellä, Ilmajoella, Karijoella ja Lapualla. Marginaali on kuitenkin niin pieni, että kasvua ei jäisi muihin kunnan palveluihin, huomauttaa Laesterä.

Kolme mallia sote-palvelurakenteen kehittämiseksi

Perlaconin hankkeessa on tutkittu kolmea uutta mallia sote-palvelurakenteen kehittämiseksi. Kaksi malleista pohjaa koko maakunnan sote-integraatioon. Sote-kuntayhtymämallissa yhdistetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja sairaanhoitopiirin tuottamat palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Liikelaitosmallissa kuntien yhteinen liikelaitos tilaa kaikki sote-palvelut nykyisiltä kunnallisilta palveluntuottajilta. Kolmas malli poikkeaa edellisistä: siinä yhdistetään vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mutta jätetään sosiaalihuollon palvelut kuntien järjestämisvastuulle.

− Näissä kolmessa mallissa toiminnan laadun parantaminen ja taloudelliset hyödyt pohjautuvat tuottavuuden kehittämiseen ja yhteistoimintaan. Tulevaisuuden ongelmia ei voi ratkaista ilman sähköisiä palveluja, tiettyjen toimintojen keskittämistä ja tiettyjen palvelujen tuottamista nykyistä kevyemmillä rakenteilla ja nykyistä pienemmällä henkilökunnalla, Laesterä pohtii.

Taustalla myös muita selvityksiä

Maakunta on teettänyt aikaisemminkin erilaisia selvityksiä maakunnan sote-palvelurakenteesta ja sen muutosmahdollisuuksista. Kunnat ovat pitäneet hyvänä vuoden 2018 keväällä valmistunutta NHG Oy:n palveluverkkotarkastelun tulosta.  Mallin arvioitu kustannusten nousua rajaava summa vaihtelee 27:n ja 43:n miljoonan euron välillä. Tästä hyödystä voidaan olettaa iso osa jo nyt käytetyn.

− Arviomme mukaan käyttämättä oleva osa olisi vain kahdeksan miljoonaa euroa. Kuntien hyvänä pitämä etenemismalli ei ole riittävä. Arviomme perustuu erilliseen laskentaan, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan sote-rahoituksen ja palveluntarpeen muutoksen välille kertyy jopa 120 miljoonan euron tulorahoituksen vajaus: palvelurakenteen on siis sopeuduttava huomattavasti enemmän kuin mitä hyvänä pidetyn palvelurakenteen kustannushyöty toisi tullessaan, toteaa Laesterä.

Perlaconin laatimasta selvityksestä ilmenee, että mikäli koko sopeutustarve katettaisiin jättämällä kaikki alueen eläköityvät sotetyöntekijät heidän työpanostaan korvaamatta eläkkeelle, jäätäisiin edelleen sopeutustarpeesta 20−30 miljoonaa euroa takamatkalle. Tästä tulee kiistatta ongelma: Palveluntarve kasvaa ja henkilöstötarve on viimeaikaisten uutisointien perusteella suurempi kuin todellisuus on nyt. Samaan aikaan alalla on ilmeinen rekrytointiongelma.

Työ jatkuu

Raportin laatijat huomauttavat, että toimeksianto ei ole vielä valmis. Laskennat täsmentyvät, ja yksi osa − erikoissairaanhoidon tila Etelä-Pohjanmaalla – vaatii vielä lisäselvennystä.

Maakunnassa tehtävästä jatkostyöstä Jokiranta kertoo, että raportin sisältämiä näkemyksiä viedään ensin alustavaan keskusteluun myös muihin sote- ja maakuntauudistuksen ympärille koottuihin työryhmiin. Se, miten raportin sisältämiä näkemyksiä lähdetään työstämään eteenpäin, riippuu myös valtakunnallisesta päätöksenteosta.