Ajankohtaista

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri – perheystävällinen työpaikka

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan on lähtenyt mukaan Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen myötä (lasten ja perheiden palvelut) useita maakunnan sote-toimijoita. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ohjelmaan lähdettiin mukaan etunojassa jo vuonna 2017.

– Meillä oli tarve lähteä mukaan ohjelmaan. Halusimme ulkopuolisen tahon näkemyksen, miten perheystävällisyys toteutuu sairaanhoitopiirissä, kertoo palvelussuhdepäällikkö Paula Lehtisaari Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Aluksi kartoitettiin Väestöliiton kyselyllä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät, jo olemassa olevat toimintatavat ja -ohjeet. Kyselyn perusteella huomattiin, että vaikka mahdollisuuksia henkilöstön tukemiseen jo olikin käytössä, eivät työntekijät olleet kaikista mahdollisuuksista aina tietoisia. Myös työvuorojärjestelyt nousivat pinnalle.

–  Isossa organisaatiossa tarvitaan paljon henkilöstölle viestimistä ja sanoman toistamista eri kanavien kautta, jotta se tavoittaisi kaikki, valaisee työhyvinvointisuunnittelija Marja Mäkiniemi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

– Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisessa tarvittavia joustoja ajatellaan usein tarpeellisiksi lapsiperheissä. Yhtä tärkeää on huomata, että joustoja on mahdollista käyttää myös silloin, kun lähipiirissä on joku muu erityistä tukea tarvitseva, esimerkiksi puoliso, omat vanhemmat tai isovanhemmat, Mäkiniemi kertoo.

Paula Lehtisaari ja Marja Mäkiniemi istuvat pöydän ääressä ja tarkastelevat papereita
Kuvassa vasemmalta: Paula Lehtisaari ja Marja Mäkiniemi

Toimintaa kehittämässä

Työkykyyn ja työssäjaksamiseen vaikuttavat monet asiat. Joskus voi olla tarpeen pystyä vaikuttamaan enemmän omiin työvuoroihin tai tekemään töitä joustavammin. Myös lyhennetty työaika voi olla varteenotettava vaihtoehto. Erilaisia järjestelyjä tehdään työn mahdollistamissa puitteissa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työvuorojärjestelyjä on lähdetty kehittämään monella eri tavalla. Niitä on sitten testattu ja otettu käyttöön vaiheittain eri osastoilla. Kehittämisen kohteina ovat olleet esimerkiksi työaikapankki, liukuva työaika ja yhteisöllinen työvuorosuunnittelu.

– Perinteisessä työvuorosuunnittelussa esimies tekee työvuorolistan, johon työntekijät ovat voineet etukäteen esittää toiveita. Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa näin ei toimita, vaan esimies antaa työvuorosuunnitelmapohjan, jonka perusteella työntekijät itse voivat suunnitella työvuoroja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Avoin keskustelu tuo ymmärrystä. Tämä parantaa sekä yhteisöllisyyttä että vastuullisuutta, toteavat Lehtisaari ja Mäkiniemi.

Perheystävällinen työpaikka

Väestöliiton ohjelman kautta on mahdollista tavoitella Perheystävällinen työpaikka -tunnusta – miltä tämä vaikuttaa sairaanhoitopiirin näkökulmasta?

– Tärkeää ei ole tunnuksen saaminen sinänsä, vaan se, että työpaikan käytäntöjä pystytään aidosti kehittämään sekä parantamaan työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista, Mäkiniemi toteaa.

– Paljon on jo saavutettu, mutta kehittämisen tulee olla kuitenkin jatkuvaa. Tästä jatketaan eteenpäin! viitoittaa Lehtisaari tulevaisuutta.

Käytännön kokemuksia: Marja Haapamäki

Sairaanhoitopiirin lastenpoliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja Marja Haapamäki näki iäkkäiden vanhempiensa avuntarpeen ja halusi olla vanhempiensa tukena.

– Vaikka olin auttanut vanhempiani käytännön asioissa jo aiemminkin, lopulta alkoi tuntua, että vedän itseni pian piippuun. Olo oli äärettömän helpottunut, kun sain tietää, että voin jatkossa tehdä lyhennettyä 90-prosenttista työaikaa, Haapamäki huokaa.

– Tilanne on tasaantunut niin, että kun saan tehdä lyhennettyä työaikaa, pystyn hoitamaan myös vanhempiani. Tilanne on vakaa ja toimii nyt hyvin, Haapamäki antaa tunnustusta työjärjestelyille.

Moni työkaverikin on kysynyt Haapamäeltä työajan järjestelyistä.

– Kun tekee lyhennettyä työaikaa, myös palkka pienenee samassa suhteessa. Tämä saattaa mietityttää. Jokaisen tulee kuitenkin itse punnita oma tilanteensa ja siihen sopivat ratkaisut.

Marja Haapamäki
Marja Haapamäki on iloinen mahdollisuudesta tukea ikääntyviä vanhempiaan.

Käytännön kokemuksia: Kaija Kataja

Mielenterveyshoitaja Kaija Kataja työskentelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä geropsykiatrian osastolla ja on tyytyväinen saamiinsa joustoihin työssä.

– Kun ikääntyvien vanhempieni asioiden hoito alkoi viedä yhä enemmän aikaa, alkoi tuntua, että joka paikkaan ei enää repeä, kuvaa Kataja aiempaa kiireen tuntua.

– Olin kuullut osastonhoitajalta mahdollisuudesta työajanlyhennykseen, ja lisäksi muutama työkaveri oli tehnyt lyhennettyä työaikaa, joten asia oli sinänsä tuttu. Lyhennetty työaika järjestyi sitten myös minulle, mikä helpotti tilannetta. Tein lyhennettyä 80-prosenttista työaikaa useammassa jaksossa, joiden välillä tein kokoaikatyötä aina, kun elämäntilanne sen salli, Kataja kertoo.

Kun vanhempien tilanne tasaantui, kokonaistilanne rauhoittui ja Kataja palasi taas kokoaikatyöhön.

– Suosittelen lyhennettyä työaikaa kaikille, jotka kokevat, että se sopii omaan elämäntilanteeseen, kannustaa Kataja.

Kaija Kataja katsoo kameraan hymyillen
Kaija Kataja on tyytyväinen työaikajärjestelyihin.

 

Kuvat ja teksti: Miska Kaihlamäki

 

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -kehittämisen ohjelman päätavoitteet ja -sisältö:

  • Perheystävällinen työpaikka on Väestöliiton vuonna 2015 luoma ohjelma työnantajille.
  • Ohjelma auttaa työnantajia identifioimaan, kehittämään ja jalkauttamaan perheystävällisiä käytäntöjä.
  • Työn ja muun elämän onnistunut yhteensovittaminen on todettu vähentävän sairauspoissaoloja, lisäävän työhyvinvointia, parantavan tuottavuutta ja vahvistavan työnantajakuvaa.
  • Henkilöstökysely toimii keskeisenä perheystävällisyyden tasoa mittaavana tekijänä.
  • Työnantajat ovat tavallisesti ohjelmassa mukana 1–3 vuotta.
  • Ensimmäiset Perheystävällinen työpaikka -tunnukset myönnettiin syksyllä 2017.
  • Väestöliitto myöntää tunnukset ohjelman loppuvaiheessa kokonaisarvioinnin perusteella.
  • Lisätietoja: www.perheystavallinentyopaikka.fi