Ajankohtaista

Kaksineuvoisen perhekuntoutus LAPE-hankkeen pilottina

Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa kehitettyä perhekuntoutusmallia esiteltiin helmikuun alussa LAPE-päivillä Helsingissä. Mallia on kehitetty vuodesta 2016 lähtien ja se on valittu yhdeksi Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen piloteista.

Kaksineuvoisen perhekuntoutukseen sisältyy olennaisena osana ratkaisukeskeinen lyhytterapia. Tämä on poikkeuksellista, sillä maakunnassa ei ole muita kuntia tai kuntayhtymiä, joilla olisi omana toimintanaan terapiaa sisältävää perhekuntoutusta.

Terapian sisällyttäminen kuntoutusmalliin tuli mahdolliseksi kahden kuntayhtymän työntekijän, Anu-Riikka Niemistön ja Merja Katteluksen, suoritettua ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti -koulutuksen, jonka lopputyönä he työstivät perhekuntoutusmallin.

Perhekuntoutusta toteutetaan sosiaalipalveluihin kuuluvassa perhetyössä, yhtenä avohuollon tukitoimista. Pilottijakson aikana kerätään kokemuksia perhekuntoutuksen monitoimijaisuudesta sekä työstetään perhekuntoutuksen käsikirja.

Perhekuntoutuksessa verkostolla tärkeä rooli

Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa perhekuntoutus aloitetaan, kun perheessä ilmenee lastensuojeluasiakkuuden aikana siihen tarve.

– Usein kyse on nimenomaan vuorovaikutuksen haasteista – joko vanhempien keskinäisessä tai vanhempien ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa, perhetyön tiimivastaava, Merja Kattelus toteaa.

Perheen verkostolla on kuntoutuksessa merkittävä rooli. Verkosto koostuu olemassa olevista tahoista, kuten lasten ja vanhempien mahdollisista hoitotahoista, koulusta, päivähoidosta sekä läheisistä.

– Perhekuntoutuksen alussa pidetään verkostopalaveri, jossa käydään Tulevaisuuden muistelu -menetelmällä läpi perheen ja eri toimijoiden ajatuksia siitä, miten perheen tilanne on muuttunut tulevaisuudessa, mikä siihen on vaikuttanut ja mikä kunkin toimijan rooli muutoksen mahdollistamisessa on ollut, Kattelus kuvailee.

– Menetelmä toimii ratkaisukeskeisellä tavalla siinä, että tulevaisuus pystytään näkemään valoisampana ja huomaamaan, ettei sitä tarvitse pystyä muuttamaan yksin.

Keskustelun kautta luodaan tavoitteet perhekuntoutusjaksolle. Tavoitteiden toteuttamisessa ja niiden seuraamisessa on mukana – sekä kuntoutuksen aikana että sen jälkeen – koko verkosto yhdessä perheen kanssa.

Kuntoutusjakso kestää kerrallaan kolme kuukautta. Sen aikana perhetyön työntekijät tapaavat perhettä useita kertoja viikossa. Käynnit koostuvat perheohjauksesta, perhearvioinnista sekä lyhytterapiasta.

– Perhearvioinnissa perheenjäsenet arvioivat omaa tapaansa toimia sekä perheenä että yksilöinä. Arvioinnista nostetaan asioita perheohjauksessa työstettäväksi. Perheohjauksen käynneillä puolestaan keskitytään ohjaamaan ja mallintamaan tilanteita keskellä perheen arkea, Kattelus kuvaa kuntoutusprosessia.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa perheen tilannetta pyritään kohentamaan keskustelun kautta. Painopiste on tulevaisuudessa, ei niinkään tilanteeseen johtaneiden syiden setvimisessä.

– Se, että meillä on mahdollisuus järjestää lyhytterapiaa osana omaa palvelua, on myös asiakkaalle merkittävää. Hän voi jatkaa edelleen meidän asiakkaanamme tuttujen työntekijöiden kanssa. Jos perheen tilanteeseen ei tällä tavoin pystytä vaikuttamaan, sitten ohjaamme eteenpäin esimerkiksi kuntayhtymän perheneuvolaan tai mielenterveyspalveluihin, Kattelus sanoo.

Teksti ja kuva: Anna Lindholm