Ajankohtaista

Uudistuksen kasvot: palvelupäällikkö Marita Neiro

 Esittelemme juttusarjassa uuteen maakuntaan siirtyvien organisaatioiden työntekijöitä.

Sujuvan arjen räätälöintiä

 

 

Marita Neiro työskentelee Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa ikäihmisten palveluissa. Hän luotsaa alkuvuodesta 2018 toimintansa aloittanutta ikäihmisten asiakasohjausyksikköä. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä toimintamallista pyritään tekemään yhteneväinen koko maakunnassa.

– Kaksineuvoisessa asiakasohjausyksikkö jatkaa aiemmin ikäneuvolan nimellä toimineita palveluita. Tosin nyt päävastuu ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista on keskitetty meille, Neiro kertoo.

Yksikön asiakasohjaajat ovat monesti ensimmäinen kontakti, kun ikäihmisen arkeen aletaan tarvita ulkopuolista apua.

– Tällöin työntekijämme esimerkiksi neuvovat, millaisten kriteerien täyttyessä ikäihminen voi saada arvonlisäverottomia siivouspalveluita tai mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos ruoanlaitto ei enää oikein suju omin voimin, Neiro havainnollistaa.

– Kartoitamme asiakkaan tilanteen ja räätälöimme nimenomaan hänelle sopivan palvelukokonaisuuden. Tavoitteena on sujuva arki ja mahdollisimman mielekäs elämä.

Tavoitteena on ikäihmisen mahdollisimman mielekäs elämä.

 

Painopiste toimintakyvyn ylläpitämisessä

Elämäntilanteet muuttuvat, ja avun tarve lisääntyy useimmilla iän myötä. Seuraava askel ikäihmisen palvelupolulla onkin monesti hakeutuminen kotihoidon palvelujen piiriin. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle voidaan hakea paikkaa tehostetusta palveluasumisesta.

Molemmissa tapauksissa asiakasohjausyksikön työntekijät ovat asiakkaan tukena hakuprosessin käynnistämisessä. Yksikkö toimii palvelujen koordinoijana – olipa kyse sitten 70-vuotiaasta virkeästä eläkeläisestä tai tämän jo hauraasta 100-vuotiaasta äidistä.

Koordinointitehtävän rinnalla keskeisintä työkenttää ovat toimintakykyä tukevat palvelut. Asiakkaita kannustetaan aktiiviseen ja osallistuvaan elämään.

– Järjestämme muun muassa ikäihmisten päivätoimintaa ja toimimme laaja-alaisessa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, Neiro kertoo.

Asiakasohjausyksikkö muun muassa pitää yllä katsausta eri pitäjissä kokoontuvista järjestöjen, seurojen ja yhdistysten ryhmistä, markkinoi palveluliikennettä sekä julkaisee palveluopasta.

 

Voimavarojen kartoittamista

Myös neuvonnalla on merkittävä rooli. 75-vuotiaille suunnattujen hyvinvointiryhmien ja -tapaamisten yhteydessä käydään läpi paitsi fyysistä terveyttä, henkistä jaksamista ja tukiverkostoja, myös konkreettisia asumisolosuhteita.

Neiron kokemuksen mukaan ikäihmiset haluavat ensisijaisesti asua omassa kodissaan. Asiakasohjausyksikkö kartoittaa tukitoimia, joiden avulla tämä on mahdollista kunnon heikentyessäkin.

Yksi vaihtoehto voi olla omaishoito.

– Vastaamme omaishoidon tukitoimista, kuten hoitajan lakisääteisten vapaiden järjestelyistä, Neiro toteaa.

Hänen omalta työpöydältään lähtevät esimerkiksi omaishoidon tuen virkamiespäätökset. Hän on myös puheenjohtajana kuntayhtymän moniammatillisessa omaishoidon yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on kehittää omaishoitoa sekä tukea omaishoitajia.

– Työssämme nousee esille monipuolisen palveluverkoston tunteminen, mutta ennen kaikkea vuorovaikutustaidot: on kohdattava ikäihminen aidosti, pysähdyttävä kuuntelemaan, Neiro summaa.

”On pysähdyttävä kuuntelemaan.

 

Yhteisiä toimintamalleja rakentamassa

Uuden maakunnan valmisteluun liittyen Neiro on mukana sekä omaishoidon vahvistamisen työryhmässä että kirjaamistyöryhmässä.

– Tavoitteenamme on luoda yhtenäisiä kriteerejä, palveluprosesseja ja kirjaamiskäytänteitä koko maakunnan ikäihmisten palveluihin.

– On ollut hienoa olla mukana rakentamassa yhteisiä toimintamalleja muiden ammattilaisten kanssa.

 

Teksti ja kuvat: Anna Lindholm

FAKTAA:

  • Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava Kuntayhtymä Kaksineuvoinen toimii Evijärven ja Lappajärven kuntien sekä Kauhavan kaupungin alueilla.
  • Ikäihmisten asiakasohjausyksikön asiakkaita ovat yli 63-vuotiaat kuntalaiset.
  • Yksikössä työskentelee asiakasohjauksen palvelupäällikön lisäksi kaksi terveydenhoitajaa, geronomi, muistihoitaja, fysioterapeutti, virikeohjaaja sekä kaksi lähihoitajaa.
  • Tutustu: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019