Ajankohtaista

Uudistuksen kasvot: sairaanhoitajat Maria Punkka ja Riikka Koivunen

Esittelemme juttusarjassa uuteen maakuntaan siirtyvien organisaatioiden työntekijöitä.

 

 

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus on maamme historian suurin palvelurakenteen uudistus, jossa noin 225 000 työntekijää siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä maakunnallisen työnantajan palvelukseen. Kevan laskelmien mukaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan siirtyviä henkilöitä on 25 731.*

Siirtyvään henkilöstöön kuuluvat myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän yhteispäivystyksen sairaanhoitajat Maria Punkka ja Riikka Koivunen.

Tie suurten muutosten näköalapaikalle on vienyt hoitajaparia hieman eri tavoin. Riikka Koivusen polku vei yläasteen jälkeen ensin talouskouluun, jonka jälkeen hän suoritti lähihoitajan tutkinnon. Jokunen vuosi sitten Koivunen päätti toteuttaa haaveensa, ja lähti aikuisiällä opiskelemaan edelleen eteenpäin. Sairaanhoitajaksi hän valmistui 2016 joulukuussa.

Maria Punkka puolestaan hakeutui lukion jälkeen suoraan sairaanhoitajaopintoihin Vaasaan, josta valmistui kuusitoista vuotta sitten. Valmistuttuaan hän työskenteli Kauhajoen akuuttiosastolla, josta siirtyi vuonna 2006 vastaanoton puolelle.

Tänä syksynä Punkka ja Koivunen ovat aloittaneet sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumisopinnot Vaasan AMK:ssa. Opintojen päätyttyä he ovat päteviä päivystäviä sairaanhoitajia.

Muutos ei pelota

Punkka ja Koivunen toteavat, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen näkökulmasta mikään ei ole niin varmaa kuin muutos.

− Koko työssäoloaikani on ollut yhtä muutosta. Hoitokäytännöt muuttuvat ja kehittyvät, työnkuva vaihtelee. Tavallaan ympärillä on yhtä muutosta koko ajan, Punkka täydentää.

He ovat vakuuttuneita, että hoitoalan ammattilaisille riittää jatkossa varmasti töitä. Ainoa asia joka mietityttää on se, missä kunkin asemapaikka tulevaisuudessa sijaitsee.

Uudistukselta Punkka ja Koivunen toivovat asioiden kääntymistä parempaan suuntaan siten, ettei otettaisi takapakkia ja palattaisi johonkin sellaiseen, joka on jo käytännössä todettu toimimattomaksi.

Mitä uudistuksen valmistelijoiden tulisi ottaa huomioon?

− Johtavilta viranhaltijoilta, luottamushenkilöiltä ja muilta valmistelussa mukana olevilta tahoilta toivoisimme enemmän yhteydenottoja. He tekevät viime kädessä valtavan isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Keskustelu hoitohenkilökunnan, ruohonjuuritason tekijöiden kanssa tarjoaa sitä korvaamatonta tietoa, jota tarvittaisiin asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tarvitaan tietoa siitä, mitkä asiat ovat hyvin, ja missä olisi parantamisen varaa. Henkilöstön kuulemista ei voida liiaksi korostaa, mutta tähän mennessä se on koko kokonaisuudessa jäänyt hyvin vähälle huomiolle, Punkka toteaa.

− Liikaa ei tulisi keskittyä siihen, mikä paikkakunta tarjoaa parhaimmat tilat. Palveluiden toimivuuden tulisi olla se ratkaiseva tekijä. Sitä päättäjät eivät tiedä, elleivät sitä erikseen kysy ja huomioon ota. Henkilöstömääriä, neliöitä, ynnä muita konkreettisia lukuja kerätään ja tunnuslukuja analysoidaan, mutta mitkä ovat ne indikaattorit, joilla mitataan ja kerätään palveluiden laatua, pohtii Koivunen.

− Henkilöstömäärä ei kerro sitä, miten hyvin yksikkö toimii, ja miten laadukasta palvelu on, Punkka täydentää.

− Sote- ja maakuntauudistuksen yksi merkittävä tavoite on parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ennen muuta inhimillisyyttä ja maalaisjärkeä, naiset kiteyttävät, ja nostavat samaan hengenvetoon esille kiistattoman faktan. − Onnistuneen uudistuksen tekevät viime kädessä käytännön työn tekijät yhdessä asiakkaiden kanssa. Tätä ei valmistelussa tule sivuuttaa.

(keva.fi: Maakuntiin siirtyvät kuntatyöntekijät 2018. Viitattu 21.10.2018).

 

Teksti ja kuva: Anu Mäntylä