Ajankohtaista

Uudistuksen kasvot: tietojärjestelmäarkkitehti, Tuula Ristimäki

Esittelemme juttusarjassa uuteen maakuntaan siirtyvien organisaatioiden työntekijöitä.

ATK? ICT? Digitalisaatio? Tietohallinnon työllä on monta nimeä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä kaikkiaan yli 400 tietojärjestelmää, maakunnassa yli 800. Kuinka tämä kaikki hallitaan? Kuinka jokaisen palvelun toimintaprosessit kuvataan ja pohditaan digitalisaation tukea jokaiselle palveluprosessille? Tietohallinnon mielenkiintoinen avaruuden laajuinen maailma vie helposti mukanaan. Tästä yksi hyvä esimerkki on tietojärjestelmäarkkitehti Tuula Ristimäki. Hän on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä jo vuosia. Mutta mitä ihmettä arkkitehti tekee tietohallinnossa?

Eipä arvannut nuori kätilö, mistä itsensä löytää, kun aloitti työnsä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Työskentelyvuodet kätilönä pitivät sisällään perustyön ohella kehittämistehtäviä, mutta myös jatko-opintoja. Samaan aikaan perhe kasvoi ja ruuhkavuodet olivat totista totta.

Tietohallintoon Tuula siirtyi jatko-opiskelujen jälkeen. Tehtävinä tuolloin oli potilastietojärjestelmähankinnan valmistelu, hankinta ja jatkossa myös järjestelmän käyttöönotto. Keskeinen tehtävä oli myös tietojärjestelmän jatkokehittäminen ja kliinisten työntekijöiden tukeminen.  Tehtävä opetti toimimaan ns. tulkkina tietojärjestelmien ja käytännön työn välillä.

Tuula on saanut uransa aikana työskennellä myös kansallisessa valmistelussa ja näkee, että kansalaisillekin näkyvässä roolissa nykyään toimiva Kanta on keskeisessä roolissa tiedon välittäjänä sote-uudistuksessa. Tuula näkee, että jatkokehitystä tarvitaan. Jatkuva kehitystyö onkin yksi tietohallinnon tärkeimmistä rooleista.

Tietohallinto tällä hetkellä ja arkkitehdin ICT-työ

Arkkitehdin työnkuva on laajentunut ja muuttunut paljon ajan kuluessa ja samalla työyhteisö on kasvanut merkittävästi. Tällä hetkellä keskeiset kokonaisuudet ovat maakuntauudistuksen ICT-valmistelu ja tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän määrittely sekä hankinta yhteistyössä laajan asiakaskunnan kanssa usean eri sairaanhoitopiirin alueella. Yhtä tärkeää on huomioida alueen valmistelussa kansalliset linjaukset. ICT-valmistelussa tehdäänkin laajaa kansallista yhteistyötä.

Mitä siis tekee tietojärjestelmäarkkitehti? Tietojärjestelmäarkkitehti pyrkii kokoamaan erilaisista vaatimuksista tietojärjestelmien kokonaisuutta, joka palvelee sekä asiakasta että ammattilaista. Kyseessä on jatkuva prosessi ja työ, jota kukaan ei tee yksin.

– Tarvitaan näkökulmia sekä teknologian että toiminnan näkökulmasta. Ja ennen kaikkea tarvitaan resursseja tehtävien toteuttamiseen. Itselleni aiemmat tehtävät ovat antaneet hyviä eväitä nykyiseen valmistelutyöhön, mutta samalla on tärkeää tähdätä tulevaisuuteen eikä juuttua jo saavutettuun, Tuula toteaa.

Digitalisaatio tuntuu olevan muotisana nykyisessä maailmassa ja maailma on täynnä erilaisia hyödyllisiä laitteita. Kun toimintaa kehitetään siten, että erilaiset ICT-palvelut ovat osa toimintaprosessia, voidaan vasta puhua digitalisaatiosta.

– Keskeistä on toiminnan kehittäminen yhteistyössä tietohallinnon kanssa, jolloin voidaan aidosti hyödyttää asiakasta ja ammattilaista sekä saada mahdollisia säästöjäkin aikaan. Tätä työtä tehdään kokonaisarkkitehtuurin keinoin yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa, Tuula kertoo.

Toinen keskiössä oleva asia, joka vaikuttaa toimintaan on tietomäärän kasvu ja kyvykkyys tietojen hyödyntämiseen. On tärkeää koota näkemys käytettävissä olevasta ja tarvittavasta tiedosta, jolloin tietoa jalostamalla saadaan eri tahoja palvelevia tietokokonaisuuksia. Näitä tahoja on yhtä hyvin niin johto kuin yksittäinen kliinikkokin.

Alueellista kehittämistyötä on järkevää jatkaa ja mahdollistaa entistä laajemmin digitalisaatio sekä tiedon hyödyntäminen. Etelä-Pohjanmaan alueen näkökulmasta tämä tarkoittaa yhteistyötä toimijoiden kanssa prosessien uudistamiseksi sekä tietojärjestelmien yhtenäistämistyötä. SOTE-rakenteet tulevat joka tapauksessa lähivuosien aikana mullistumaan ja tietohallinnon on tuettava tätä kaikkea uudistustyötä.

–  ICT:n osalta työnsarkaa siis riittää ilman maakuntauudistustakin, Tuula toteaa.

Teksti ja kuva: Hanna Uitto