Blogeista poimittua

Tieto – Tietäminen – Tietojohtaminen

Tulevaisuuden yksi keskeinen muutostekijä ja -voima on tieto, ja erityisesti se, että tieto on entistä merkityksellisempää päätöksenteossa, johtamisessa ja työtehtävissä. Nykyistä aikakautta ja kulttuuriamme on luonnehdittu informaatio- ja tietopainotteiseksi. Tiedon määrän ja tiedon välityksen nopeuden suhteen nykyään onkin mahdollista tietää enemmän kuin edellisten aikakausien ihmisten. On hyvä pysähtyä hieman laveammin tietoon liittyvien kysymysten äärelle ja pohtia myös tietämistä.

Tietoa on ollut aina, ja tieto on osa ihmisen kehitystä. Tiedon kokoaminen, käsittely ja jakaminen kulkevat käsi kädessä ihmisen kehityksen eli evoluution kanssa. Voisi ajatella, että ihmiselle on ominaista tietää ja että ihmisenä kasvaminen on oikeutta tietää, tulla tietoiseksi. Tieto ja informaatio kasvavat tietämiseksi.

Brain in Hand

Mielenkiintoisiin tietoteoreettisiin pohdiskeluihin johtaa ajatusleikki: onko ihmistä ilman tietoa ja mitä on tieto ilman ihmistä? Solmuna tässä ketjussa löytyy pohdinta tekoälystä – tämän ajan ehkä kuumimmasta tiedon kysymyksestä. On sanottu, että ihminen ohjaa ja tekoäly suorittaa. Tekoäly pystyy hyödyntämään algoritmiin perustuvaa analyysia ja löytämään ongelmia tarkkuudella, johon yksikään ihminen ei kykene. On totta, että asioiden tekeminen oikein on yhtä tärkeää kuin se, että teemme oikeita asioita. Tekoäly on monella tapaa jo tänään ratkaisemassa näitä kysymyksiä. Tekoälyn sovelluskehitys on nopeaa ja muuttaa väistämättä maailmaamme ja elämäntapaamme.

Friedrich Christian Flick Coll

Tieto on osa jokapäiväisen elämämme ratkaisuja, työn tekemisen ja myös vaikuttamisen väline. Tiedolle on ominaista sen kumuloituvuus. Tieto koostuu eri lähteistä ja eri tavoin koottuna sitä käsitellään eri tarkoituksiin sopivaksi. Tieto tai paremminkin sen jakaminen on valtaa, kuten historiassa ja myös nykyaikana olemme hyvin havainneet. Oikeus tietoon ja osallisuus tiedon tuottamiseen jakaa kansakuntia ja kansalaisia kansakuntien sisällä. Kun eriarvoisuus yhteiskunnan eri osa-alueilla on syventynyt, sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden rinnalla kulkee myös tiedon eriarvoisuus.

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Ominaista tiedolle on, että se on tosi. Totuudellisuus elää yhteiskunnan muutoksessa. Tänään ajankohtaista on keskustelu totuuden jälkeisestä ajasta (ns. Post-Truth Era), jossa tieto ja valta kietoutuvat käyttötarkoituksen vyyhtiin totuuden ja valheen välisellä harmaalla alueella. Ei ajatus tokikaan uusi ole, mutta se osoittaa yhä uudelleen, miten tärkeää on tietoon perustuvan uuden rakentaminen ja tietoon perustuvan toiminnan kriittinen tarkastelu muutoksessa. Kriittinen suhde tietoon ja tiedon tuottamiseen ovat päätöksenteon ja tiedolla johtamisen lähtökohtia.

ball,imbalance,balance,iron

Myös maakunta ja sote-uudistuksen kriittinen tekijä on, miten tieto saa paikkansa tulevassa toimintamallissa, organisaatiossa ja työkäytännöissä. On ratkaistava mitä tietoa tarvitaan, missä muodossa ja miten tietoa tuotetaan, miten ja mihin tarkoitukseen tietoa käytetään, kuka tietoa tuottaa ja käyttää sekä kuka tiedon omistaa.

Etelä-Pohjanmaan sotemaku-valmistelussa olemme yhdessä maakunnassa toimivien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksiköiden kanssa hakeneet ratkaisua maakunnan TKKI (tutkimus-koulutus-kehittäminen-innovaatio) työlle ja rakenteelle. Työ on hyvässä vauhdissa. Osana konsernin johtamis- ja ohjausjärjestelmää on rakennettu tietojohtamisen alustaa ja käytäntöjä. Tietoa ja tietämistä on lähdetty piirittämään – hyvä näin. Mutta matka on vielä pitkä ja valmistelutyön ytimeen nousevat myös digitalisaation ja keinoälyn käyttö ja hyödyntäminen. Tärkeitä ratkaisuja ovat myös, miten henkilöstön osaaminen sekä kansalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuus ratkaistaan osana tiedon tuottamista ja tiedon käyttöä.

Kun pohdin, mistä tarvitsemme tietoa sotemaku-valmisteluvaiheessa ja myös maakunnan käynnistyessä, olen päätynyt seuraaviin kokonaisuuksiin:

  • Palvelutarpeiden muodostuminen:
    Tarvitsemme tietoa alueellisesta ja paikallisesta palvelutarpeesta sekä palvelutarpeiden erilaisuudesta ihmisten elämäntilanteissa
  • Toimintojen ja palvelujen vaikuttavuus:
    Työmenetelmien ja palvelurakenteen toimivuus edellyttää tietoa toimenpiteiden ja käytäntöjen vaikuttavuudesta, jotta kustannustehokkuutta voidaan ylläpitää
  • Käytännön ja kokemuksen tieto:
    Palvelujen käyttäjien ja kansalaisten kokemus palvelutarpeista ja palvelujen käytettävyydestä on ensisijaista tietoa toiminnan kehittämisessä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytännön tieto kertoo toimintojen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja palvelutarpeiden muutoksesta

Keskustelua tiedosta, tietämisestä ja tiedolla johtamisesta on välttämätöntä jatkaa. Tulevaisuus on jo alkanut ja se haastaa meidät kasvamaan ihmisinä ymmärtämään tiedon kokonaisuutta, elämään tietoon perustuvassa maailmassa ja rakentamaan kriittisen suhteen tietoon.

 

Harri Jokiranta
muutosjohtaja


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *