Blogeista poimittua

Tietohallinto mukana maakunta- ja sote-valmistelussa

Kumppani, muutosajuri, mahdollistaja vai kustannuserä?

Hallitusohjelman mukaisesti maakunta- ja sote-uudistuksessa tukeudutaan vahvasti digitalisaation avulla tuotettuihin palveluihin. Digitalisaation avulla tuotetaan käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat palvelut. Osana tätä muutosta tavoitteena on tiedon vertikaalinen ja horisontaalinen tiedonkulku. – Kuulostaa hyvältä ja tähän tähdätään!

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa tietohallinnon suunnittelua ja ICT-kartoituksia on tehty jo vuodesta 2016 lähtien. Maakunnan julkisten sote-toimijoiden käytössä on yli 720 eri järjestelmäinstallaatiota ja maakunnan muilla toimijoilla satoja eri järjestelmiä käytössä. Puhumattakaan uudistettavien työasemien ja tietoverkkojen suunnittelusta − työsarkaa riittää. Tämän lisäksi erilaisia toimintamalleja organisaatiokohtaisesti on runsaasti. Kun kansallisiin tavoitteisiin tähdätään, työtä on tehtävä sekä järjestelmien että toimintamallien yhtenäistämisessä. Mieluummin yhteistyössä siten, että tietohallinto ei ole oma saarekkeensa uudistuksessa vaan osa uudistuskoneistoa.

Maakunnan ICT-valmistelussa on käynnistetty tähän mennessä yli 50 projektia, jotka kaikki tähtäävät tietojärjestelmien yhtenäistämiseen maakunnan toimintojen näkökulmasta sekä varmistamaan, että infrastruktuuri on toimiva. Sähköisten palvelujen laajentaminen ja uusien palvelujen käyttöönotto osaksi prosesseja on keskeinen tavoite, jonka toteuttamiseksi tehdään yhteistyötä toimintaprosesseja suunnittelevien työryhmien kanssa. Eri projekteihin on koottu asiantuntijoita eri toimialoilta, jolloin voidaan turvata asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä tiedonkulku laajasti. Resurssit ovat tiukoilla.

Kansallisella taholla teemme vahvaa yhteistyötä kansallisten yhtiöiden, kuten Vimana Oy:n, SoteDigi Oy:n ja UNA Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että maakunta pystyy hyödyntämään yhtiöiden tuottamia palveluja tarpeellisilta osin ja verkostoitumaan kansallisten toimijoiden kanssa. UNA-yhteisössä tähdätään paitsi ihan lähitulevaisuuden tiedonhallintaratkaisuihin myös hyvinvointijärjestelmäkokonaisuuden uudistamiseen.

Aikataulu maakuntauudistukselle on tiukka, joten kaikkea tuskin saadaan valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Oleellista on kuitenkin löytää suunta, johon yhteistyössä sitten jatketaan maakuntaorganisaatiossa, ja se että organisaation välttämättömät toiminnallisuudet on turvattu. Priorisointia valmistelun yhteydessä joudutaan tekemään ja ICT-muutokset ovat hintavia − ja joskus kustannus−hyödyn osoittaminenkin on vaikeaa. Tässä kohdin entistä tärkeämmäksi nousee toiminnan uudistaminen siten, että jokaisen työssä voidaan järkevällä tavalla hyödyntää tietoa ja tietojärjestelmäpalveluja. Säästö tuleekin ihan muualta kuin vuosittaisista tukimaksuista ja ICT-henkilöstön palkoista. Se tulee ihan jokaisen työn kehittämisestä tai esimerkiksi asukkaiden hyvinvoinnin paranemisesta.

Kansallisella tasolla on todettu, että tiedolla johtaminen on uudistuksen keskeinen muutosajuri. Tiedolla johtamista tapahtuu kansallisella tasolla sekä maakunta- ja tuottajatasolla. Tiedolla johtamista tapahtuu tulevaisuudessa entistä enemmän myös yksittäisen asiakkaan palvelujen tasolla. Oli sitten kysymyksessä toiminnan johtaminen maakunnan eri tasoilla, kliinisen päätöksenteon tuen antaminen tai yksittäisen asiakkaan riskianalyysin teko ja sen analysointi, kysymyksessä on tiedon kokoaminen, analysointi ja esittäminen oikeassa tilanteessa.

Tiedolla johtamisen mahdollisuudet paranevat nopeasti, koska teknologia edistyy ja sen avulla voidaan käsitellä yhä laajempia tietomääriä. Jatkossa voidaan entistä paremmin valmistautua tuleviin muutoksiin analysoinnin, ennustemallien ja keinoälyn avulla. Toteutukseen tarvitaan kuitenkin vielä taloudellista ja henkilöresurssien panostusta. Lisäksi on tärkeä huomioida, ettei tietoa tuoteta tiedon itsensä takia, vaan että se on käytössä oikeassa kontekstissa oikeaan aikaan ja tämän vuoksi yhteistyötä tulee tehdä sekä kansallisesti että alueellisesti. Kansallisesti on kyettävä osoittamaan, että valitsemamme toimintamallit tuottavat tasa-arvoista ja tuloksellista palvelua. Maakunnallisesti on kyettävä tuottamaan tietoa, jonka nojalla palveluja voidaan kehittää tai yksittäisen asukkaan ohjausta tai turvallisuutta parantaa. Ammattilaisen näkökulmasta on kyettävä tuottamaan analysoitua tietoa ammattilaisen työn tueksi.

Etelä-Pohjanmaan maakuntavalmistelussa ICT-yhteistyö muun maakuntavalmistelun kanssa on erittäin hyvää. Tietohallinto on ollut kumppani, osin muutosajuri ja mahdollistaja ja miksei kustannuseräkin, mutta tietohallinto on erittäin vahvasti sitoutunut maakunnan strategisiin näkökulmiin.

 

Ari Pätsi
Tietohallinnon vastuuvalmistelija


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *