Osallistu

Sosiaalinen media

Voit osallistua uudistuksen maakunnallista valmistelua koskevaan keskusteluun Yhteinen Etelä-Pohjanmaa -sivustolla Facebookissa »

Facebookista löytyvät myös Etelä-Pohjanmaan LAPE-hanke sekä I&O-hanke.

Twitterissä keskustelua Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksesta käydään hashtagilla #uusiEP.

Kysy meiltä!

Kysy, kerro ja ota kantaa oheisella lomakkeella. Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiisi tällä sivulla tai suoraan sähköpostitse, jos jätät yhteystietosi.


Vastauksia

Ohessa vastauksia aiemmin tulleisiin kysymyksiin.

Miksi Etelä-Pohjanmaalla rintasyövän 5 vuoden elossaololuvut ovat maan alhaisimmat? Onko diagnostiikka kunnossa ja onko seulonta riittävää? Miksi Etelä-Pohjanmaalla pallolaajennuksia tehdään niin paljon?

Alueellisesti väestön sairastavuustiedot poikkeavat melko paljon toisistaan. Yksittäisen sairausryhmän osalta on vaikea arvioida, millainen vaikutus eri seulontatiheydellä on ko. sairauden elossaololukuihin. Valtakunnalliset suositukset ohjaavat hyvän seulontakäytännön toteuttamista eri maakunnissa, mutta ne eivät ole ehdottomuus, eli seulontatiheys voi olla myös jossakin suurempi. Potilaan hoitoon vaikuttavat valtakunnalliset Käypä hoito -suositukset. Yksittäiseen hoitotilanteeseen vaikuttaa suositusten lisäksi potilaan senhetkinen hoidon tarve.

 

Kuinka päivystys ja kiirevastaanotot muuttuvat?

Valmistelutyön tässä vaiheessa päivystys- ja kiirevastaanottotyössä ei ole tulossa suuria muutoksia. Alueen terveyskeskuksissa toimii edelleen nykyisen kaltainen kiirevastaanotto. Kiirevastaanottojen pituuteen voi ensi vuoden aikana tulla tarkennuksia. Tältä osin on hyvä seurata alueen terveyskeskuksen vastaanotto- ja kiirevastaanottoa koskevia tiedotuksia.

Päivystys, joka toimii Seinäjoen keskussairaalan päivystyksessä Y-talossa ympäri vuorokauden, tulee jatkossa toimimaan kuten tähänkin saakka. Toiminta muuttuu nk. laajan päivystyksen toiminnaksi, jolloin päivystystoiminta tulee säilymään samassa laajuudessa.

Mikäli päivystys- ja kiirevastaanottotyöhön tulee muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen alueen asukkaita.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on vaikuttaa sote-puolen kasvaviin kuluihin. Mitä tämä tarkoittaa erikoissairaanhoidon ja sote-keskusten toiminnan kannalta?

Valinnanvapauslakiluonnoksen mukaisesti julkiset ja yksityiset sote-keskukset tulevat tuottamaan suoran valinnan palveluja yhtenäisin periaattein ja samalla korvausperiaatteella. Palveluntuottajien toiminnan tuloksia vertaillaan avoimesti ja säännöllisesti toisiinsa. Kriteerejä voivat olla esim. hoitoon pääsy, jatkuvuus ja vaikuttavuus, asiakaskokemus, osallisuus ja  kustannustehokkuus. Tavoitteena on tuottaa vaikuttavia, yhdenvertaisia, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä sote-keskuksen palveluja vastuuväestölle sekä kehittää innovatiivisia  toimintatapoja.

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas ohjataan joko sote-keskuksen tai liikelaitoksen palveluihin. Sote-keskuksessa tuotettavia palveluja tulevat olemaan mm. 1) terveysneuvonta ja terveystarkastukset, 2) terveydenhuollon neuvonta ja ohjaus, 3) yleislääketieteen avovastaanotto (lääkäri ja asiantuntijahoitajien vastaanotot), 4) kahden lääketieteen erikoisalan palveluja, 5) sosiaalihuollon ammattilaisen neuvonta ja ohjaus, 6) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä 7) kiirevastaanottopalvelut. Tärkeää on muistaa, että asuinpaikasta ja listautumisesta riippumatta asiakkaalla on aina oikeus saada kiireellistä sairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa siitä sote-keskuksesta tai liikelaitoksen toimisteestä, mihin hän on kiireellisessä tilanteessa hakeutunut.

Oleellista on, että palveluintegraation myötä asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikeassa paikassa, oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti. Näin ollen päällekkäisten palvelujen tarjoaminen vähenee, minkä myötä myös kustannusten oletetaan vähenevän.

 

Millaisessa yhteistyössä sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan Etelä-Pohjanmaalla esim. kuntien ja kuntayhtymien kanssa?

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan yhteistyössä uuteen maakuntaan toimintoja siirtävien organisaatioiden kesken. Uudistusta koskeva lainsäädäntö on nyt eduskunnan käsittelyssä. Päätöksiä laeista odotetaan kesään mennessä.

Maakunnallista valmistelua ohjaavat väliaikainen toimielin (VATE), jolla ei ole vielä lakisääteistä toimivaltaa, sekä SOTEMAKU-johtoryhmä, joka on poliittisia linjauksia tekevä elin. Tosin silläkään ei ole sitovaa päätösvaltaa.

SOTEMAKU-johtoryhmä on kokouksessaan 24.10.2017 hyväksynyt seuraavat sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua tukevat yhteiset linjaukset:

Poliittiset linjaukset

Organisaatiot, joista siirtyy uuteen maakuntaan henkilöstöä, pyrkivät noudattamaan seuraavia linjauksia:
– Luovuttamaan esivalmistelussa tarvittavia tietoja maakuntaan siirtymistä koskevaa valmistelutyötä varten
– Antamaan riittävät asiantuntijaresurssit
– Tiedottamaan maakuntavalmistelusta kattavasti esimiehille vähintään kerran kuussa
– Viestimään valmistelusta myös hyvän yhteistoiminnan menetelmin
– Viestimään henkilökuntatilaisuuksissa
– Kehittämään esimiesten osaamista muutostuessa
– Ylläpitämään sopimusarkistoa
– Aloittamaan hankintayhteistyön vuoden 2018 aikana
– Ylläpitämään positiivista yhteistyöhenkeä
– Työskentelemään yhteisen näkemyksen löytämiseksi
– Tiedottamaan esivalmistelulle sellaisista organisaatioissa päätöksentekoon tulevista seikoista, joilla on vaikutusta tulevan maakunnan toimintaan
– Pidättäydytään merkittävistä ulkoistusratkaisuista, jotka olisivat voimassa 1.1.2020 eteenpäin

Henkilöstöä koskevat linjaukset

Organisaatiot, joista siirtyy uuteen maakuntaan henkilöstöä, pyrkivät noudattamaan seuraavia linjauksia:
– Henkilöstöä rekrytoidaan toistaiseksi voimassa olevaan virka-/työsuhteeseen vain harkitusti
– Ei tehdä uusia paikallisia henkilöstöhallinnon sopimuksia, joiden voimassaolo jatkuu 31.12.2019 jälkeen
– Ei sovita uusista henkilökuntaeduista ennen 1.1.2020
– Ei luoda uusia palkkausperusteita ja -järjestelmiä
– Ei tehdä palkkaharmonisointia ennen 1.1.2020
– Organisaatiot pyrkivät siihen, että säästövapaita ja työaikapankin vapaita ei siirry uuteen maakuntaan tai että niitä siirtyy mahdollisimman vähän.

 

Miten vammainen henkilö saa jatkossa henkilökohtaisen avustajan? Voiko vammainen henkilö hyödyntää asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia?

Sote-uudistus ei muuta vaikeavammaisen henkilön oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan. Tänä keväänä lausunnolle tulevan uuden vammaispalvelulain mukaan henkilökohtainen apu säilyy edelleen subjektiivisena oikeutena. Monet Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kuntayhtymät ovat jo osallisina Eskoon henkilökohtaisen avun ja tuen keskus Opuksessa, joka huolehtii henkilökohtaisen avustajan palkanmaksun ja siihen kuuluvat lakisääteiset maksut. Ennen sote-uudistuksen voimaantuloa maakunnassa on suunniteltava ja päätettävä, kuinka henkilökohtaisen avun ohjaus ja neuvontapalvelut tullaan järjestämään. Jatkossa maakunnan on huolehdittava siitä, että henkilökohtaisen avustajan palkanmaksu lakisääteisine palveluineen hoituu sujuvasti ja lakien mukaisesti.

Valinnanvapauslakiluonnoksen 24 §:n mukaan maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön vammaispalvelulain mukaisessa henkilökohtaisessa avussa. Maakunnan on kuitenkin tehtävä päätös siitä, käytetäänkö asiakasseteliä nimenomaan henkilökohtaisen avun palvelussa.

Henkilökohtainen budjetointi on palvelujen järjestämisen tapa, jossa palvelujen käyttäjä suunnittelee yhdessä maakunnan sosiaalityöntekijän kanssa oman elämänsä kannalta tarpeellisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia palveluja perinteisten vammaisille henkilöille tarjottujen palveluiden sijasta. Kyse on palvelujen käyttäjien toiveille, tarpeille ja tavoitteille perustuvien yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinnistä. Tavoitteena on, että ihmiset voivat elää omannäköistään elämää yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen mahdollistamana.

Henkilökohtaisen budjetin myöntäminen edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelman laatimista ja henkilökohtaista budjettia koskevan viranhaltijapäätöksen tekemistä. Henkilökohtaisen budjetin suuruudesta päätettäessä on otettava huomioon eri palvelujen käyttötarve ja se, mitä palvelujen tuottaminen maakunnan liikelaitoksen tuottamana maksaisi. Näin ollen henkilökohtaisen budjetin suuruus on yksilöllinen jokaisen käyttäjän kohdalla.

Käyttäjä saa itse päättää, kuinka hän käyttää hänelle myönnettyä henkilökohtaista budjettiaan (budjetin sallimissa rajoissa) niissä palveluissa, jotka on mainittu henkilökohtaista budjettia koskevassa päätöksessä. Henkilökohtaisessa budjetissa varat eivät siirry käyttäjän tilille, vaan palveluntuottaja laskuttaa maakuntaa. Siihen, voiko käyttämättä jäänyttä budjettia käyttää myöhemmin, ei ole vielä tässä vaiheessa vastausta.

 

Mitä palvelusetelit tarkoittavat asiakkaan näkökulmasta?

Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän (tulevaisuudessa maakunnan) myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo. Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita, joten se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan täydentää niitä. Palvelusetelillä  järjestettäviä palveluita voivat olla mm. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut ja kuntoutus (esim. fysioterapia).

Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Esimerkiksi jos palveluntuottaja on määrittänyt hoivakodin vuorokausihinnaksi 100 € ja kunta on määrittänyt kyseisen palvelusetelin arvoksi 80 €, asiakas maksaa palveluntuottajalle erotuksen eli 20 €.

Jos palvelu on lain mukaan asiakkaalle maksutonta, sen tulee olla maksutonta myös palvelusetelillä. Sote-uudistuksen edetessä asiakassetelit tulevat korvaamaan palvelusetelit. Asiakassetelillä järjestettävissä palveluissa asiakkaan ei tarvitse maksaa enää edellä mainittua erotusta palveluntuottajalle, vaan palveluntuottaja voi laskuttaa palvelustaan maakunnalta ainoastaan asiakassetelin arvoksi määrätyn summan.

 

Mistä löydän tietoa maakuntauudistuksesta?

www.alueuudistus.fi-sivustolta löytyy kattavasti valtakunnallista tietoa maakuntauudistuksesta. Sivustolla voi tutustua muun muassa uudistuksen taustalla oleviin hallituksen linjauksiin, uudistusta valmisteleviin valtakunnallisiin työryhmiin sekä uudistuksen taustaselvityksiin.

Maakunnallista tietoa uudistuksesta ja sen valmistelusta on koottu näille verkkosivuille. Jos et löydä etsimääsi, voit ottaa yhteyttä sivuston yhteystiedoissa mainittuihin henkilöihin tai jättää kysymyksen tai yhteydenottopyynnön oheisella verkkolomakkeella.

Twitterissä keskustelua Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksesta käydään hashtagilla #uusiEP.

 

Millä aikataululla maakuntauudistus toteutetaan?

Maan hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen.

Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Uuden maakuntavaltuustot ja maakunnat järjestäytyvät vuoden 2019 alusta. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2010 alkaen.

Tutustu aikatauluun kaaviokuvana.

 

Miten voin vaikuttaa maakuntauudistukseen?

Maakunnallisten uudistusta ohjaavien työryhmien työskentelyä voi seurata näiltä verkkosivuilta. Yhteystiedoissa mainittuihin henkilöihin voi tarvittaessa olla yhteydessä joko suoraan tai jättämällä kysymyksiä tai muuta palautetta yllä olevalla verkkolomakkeella. Tarvittaessa ohjamme yhteydenottopyyntösi uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden asiantuntijoille.

 

Mitä mahdollisuuksia sote- ja maakuntauudistuksella on vaikuttaa kuntien ja yhteistoiminta-alueiden nykyiseen toimintaan?

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa huomioidaan koko maakunnan palvelut. Tällä hetkellä eletään kuitenkin yhteisen maakunnan valmisteluvaihetta ja alueen kunnat, kaupungit ja yhteistoiminta-alueet toimivat itsenäisesti ja tekevät kuntien ja kuntayhtymien itsehallintoon perustuvia ratkaisuja.